Kendō

Kendon SM-kilpailut Jyväskylässä 9.-10.12.2017 Kypärämäen koululla

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätietoja FB-sivulta. Tervetuloa!

Paikka:
Kypärämäen koulu, Erämiehentie 12, 40630 Jyväskylä (Karttalinkki / Map link: https://goo.gl/maps/DiT8ogkcwjr)

Aikataulu:
Lauantai 9.12
12:00-13:00 Shinai-check
13:00 Järjestäytyminen ja kilpailupäivän avaus
13:15-14:00 Juniorien sarjat
14:00-16:00 Naisten sarja
16:00-18:00 Miesten sarja

Sunnuntai 10.12.
09:00-10:00 Shinai-check
10:00 Järjestäytyminen ja kilpailupäivän avaus
10:15-16:00 Joukkuekilpailu

 

Kendon peruskurssi syksyllä 2017 (Seuraava kurssi alkaa 29.1.2018)

Kendon peruskurssi Jyväskylässä alkaa maanantaina 18.9.2017 klo 19.30 Ryhtilässä (Seminaarinmäki, R-rakennus). Ohjelmassa on aluksi lyhyt lajin esittely, jonka jälkeen kendon perusteita kokeillaan käytännössä.

Kurssilla lähdetään liikkeelle lajin alkeista käyttäen seuran varusteita. Harjoitukset ovat maanantaisin Ryhtilässä klo 19.30-21 sekä torstaisin Savelan salilla 19.00-20.30.

Kurssimaksu: 90 euroa.
Yliopiston opiskelijat ja henkilökunta: 50 euroa.
Maksu sisältää Kendoliiton jäsenmaksun ja liiton budolajit kattavan vakuutuksen kuluvalle vuodelle. Maksu maksetaan kahden harjoituskerran jälkeen.

Lisätietoja saat sähköpostitse tai lähettämällä viestin FB-sivun kautta.

Tervetuloa!

Kendo beginner’s course Autumn 2017 (The next course starts 29 Jan 2018)

The next beginner’s course of Kendo in Jyväskylä starts on Monday 18th September 7.30 pm in Ryhtilä (R-building, Seminaarinmäki campus). There will be a short demonstration followed by a training session.

No equipment or prior knowledge or skills are needed for the course. Weekly classes are held in Ryhtilä (19.30-21) on Mondays and in Savela (19.00-20.30.) on Thursdays.

Course fee: 90€.
Students and staff of the University: 50€.
The fee includes membership of the Finnish Kendo Association and an insurance until the end of the year.

For more information contact us by email or send a message through our FB page.

Welcome!


Mitä kendo on?

Suomen Kendoliiton sivuilta  Henrik Snellman – 15.4.2001

Kendon harjoittelun lopullisena päämääränä on kehittää harjoittelijoiden henkisiä sekä fyysisiä ominaisuuksia sekä luonnollisesti myös lajin tekniikan osaamista – tämä tapahtuu perinteisiin tukeutuvan tehokkaan harjoittelun avulla.

Kendo tarkoittaa sananmukaisesti ”miekan tietä”, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan japanilaista miekkailua. Kendolla on pitkä ja värikäs historia, joka ulottuu usean sadan vuoden päähän.

Keskiajan tienoilla Japanissa oli yli 600 erilaista miekkailun koulukuntaa tai tyylisuuntaa. Monet näistä tyyleistä ovat vieläkin olemassa Japanissa kuuluen nk. klassisten sotataitojen ryhmään. Edellä mainituista tyylisuunnista pyrittiin kokoamaan looginen ja yhtenäinen, mutta samalla monipuolinen, kokonaisuus, josta muodostui samuraiden koulutuksen eräs kulmakivi. Erilaisten tekniikoiden yhdistävästä teoriasta sekä toisaalta konfutselaisuudesta muodostui yhdessä Bushidon-käsite. Bushido oli samuraille eräänlainen filosofinen ohje siitä kuinka käytännön elämässä tulisi toimia ja elää.

Kendon eli japanilaisen miekkailun ”tien” tavoitteena on opettaa ja kehittää harjoittajan mieltä ja kehoa vanhojen perinteisiin menetelmiin nojautuvien menetelmien avulla.

Koska harjoittelun metallisilla miekoilla todettiin olevan varsin vaarallista, kehitettiin harjoittelua varten ensi alkuun puusta tehtyjä miekkoja, mutta myös nämä olivat hyvin vaarallisia. Ensimmäiset bambusta valmistetut harjoittelumiekat, shinait, ilmestyivät käyttöön tiettävästi vuonna 1710.

Vuoden 1740 tienoilla kehitettiin perinteisen japanilaisen sotahaarniskan innoittamana erilaisia suojia, muun muassa kypärä ja ylävartalosuoja, sekä hanskat. Kuten voidaan hyvin ymmärtää, olivat nämä ensimmäiset suojat varsin kehittymättömiä, eivätkä suojanneet harjoittelijaa kovinkaan hyvin. Nykyään käytetyt suojukset ovat kuitenkin varsin hyviä ja mahdollistavat turvallisen harjoittelun viemättä kuitenkaan kontaktilajilta pois sen todentuntua.

Nykyään kendossa on kahdenlaisia hyökkäyksiä – lyöntejä ja pistoja. Lyönnit voidaan kohdistaa vain sallittuihin osumakohtiin, joita ovat pään yläosa, ylävartalon vasen ja oikea kylki sekä ranteet. Pistoja on vain yksi, ja se kohdistuu joko kurkkua suojaavaan osaan tai ylävartalosuojan ylimpään osaan.

Kendossa harjoittelijat seisovat pääosin suoraan vastakkain ja edellä mainitut osumakohteet on valittu siksi, että niihin osuminen on kaikkein vaikeinta. Kilpailuissa ja vapaaotteluissa ei riitä, että miekka ”sattuu” osumaan sallittuun kohteeseen – täyden pisteen eli Ipponin saa vain mikäli tekniikka on tehty oikein, se osuu oikeaan kohtaan ja sen kanssa samanaikaisesti huudetaan erityinen huuto eli Kiai. Kiai huudetaan aina osumapaikan mukaan. ”Men” jos lyödään päähän, ”Kote” jos lyödään ranteeseen, ”Do” jos lyödään kylkeen ja ”Tsuki” jos pistetään kurkkuun. Kendossa annetaan vain täysiä pisteitä eli Ipponeita.

Kendossa on tärkeää kehittää nopeaa havainnointikykyä ja tehdä salamannopeita päätöksiä. Tämä ”silmien ja mielen” saumaton yhteistyö kehittyy vain pitkän harjoittelun tuloksena aivan kuten zen-buddhalaisuuden yhteydessä tapahtuvan meditaatioharjoittelunkin tapauksessa. Jotkut sanovatkin, että ”kendo on zen-mietiskelyä bambumiekan avulla”.

Kendossa on muutamia erilaisia perusasentoja joita kutsutaan yhteisellä nimellä ”Kamae”. Kendossa ei kuitenkaan mikään kamae auta ellei harjoittelijalla ole päättäväistä ja järkähtämätöntä mieltä ja henkistä asennetta. Kendo-ottelussa lopputulos ratkeaa lähes aina sen perusteella, kummalla ottelijoista on vahvempi henkinen asenne.

Kendossa suoritettavat huudot hämmentävät usein lajia harrastamattomia. Huudot eivät kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus tai aggression osoitus – niiden tarkoitus on koota harjoittelijan omat voimavarat, ja auttaa yhdistämään harjoittelijan henkiset ja fyysiset voimat yhteen harmoniseen suoritukseen.

Kaikki kendoon liittyvät teoriat ja opit ovat hyödyttömiä, mikäli niihin ei liity riittävän tehokas käytännön harjoittelu. Kendossa oleellista on ajoitus ja etäisyys, joiden avulla voidaan hallita vastustaja. Yleensä onnistuneen suorituksen taustalla on vastustajan ”yllättäminen” kun hän ”nukkuu”, sekä oman fyysisen ja henkisen suorituksen samanaikaisuus – tämä vaatii hyvää keskittymiskykyä.

Kendo on Japanissa hyvin suosittu laji ja siellä harjoittelijoita on noin 7 miljoonaa, joista noin 1.3 miljoonaa omaa dan-asteen eli mustan vyön. Kendossa on käytössä samankaltainen graduointisysteemi kuin muissakin budo-lajeissa, ja vyöarvot ovat 6 kyu:sta 1 kyu:hun (keltaisesta ruskeaan) sekä 1 dan:sta 10 dan:iin (mustat vyöt). Kendossa ei kuitenkaan pidetä mitään erityisiä värillisiä vyötunnuksia.

Kendo kuuluu Japanissa koulujen opetusohjelmiin. Lisäksi monissa yliopistoissa on omat kendojoukkueet. Poliisit harjoittelevat kendoa säännöllisesti. Euroopan Kendoliitto järjestää kendon EM-kilpailuja ja Kansainvälinen Kendoliitto MM-kilpailut joka kolmas vuosi.

Kendoa voivat harjoitella niin vanhat kuin nuoretkin, kendon harjoittelu on elämänpituinen tehtävä – tervetuloa mukaan harjoittelemaan!

Japanin kendoliiton (ZNKR) lajimääritelmä (1975)

The purpose of practising kendo is

To mold the mind and body.

To cultivate a vigorous spirit,

And through correct and rigid training,

To strive for improvement in the art of Kendo.

To hold in esteem human courtesy and honor.

To associate with others with sincerity.

And to forever pursue the cultivation of oneself.

Thus will one be able:

To love ones country and society.

To contribute to the development of culture

And to promote peace and prosperity among all peoples.

Kendotoiminta Jyväskylässä

Ryutokaissa on harjoiteltu kendoa vuodesta 2008 lähtien. Ryutokai tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston yliopistoliikunnan kanssa, ja yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tästä syystä aloittaa harjoittelun alennettuun hintaan.

Kendon harjoittelijoita Jyväskylässä on n. 20, kaikenikäisiä miehiä ja naisia, eri kyu- ja dan-tasoilla. Mukana on tavallisesti myös esim. japanilaisia vaihto-opiskelijoita Jyväskylän yliopistosta.

Harjoitusvuorot pyörivät läpi vuoden, minkä lisäksi kerran kuukaudessa sunnuntaisin järjestetään pidempi harjoituspäivä. Muita erityisiä harjoituksia ovat mm. vuoden ensimmäiset harjoitukset pian uuden vuoden vaihtumisen jälkeen.

Harjoitusten ohjaamisesta vastuussa ovat seuran kokeneemmat harjoittelijat. Harjoittelijat käyvät säännöllisesti oppimassa uutta harjoitusleireillä ja muiden seurojen harjoituksissa mm. Suomessa ja Japanissa. Tilaisuuksia oppia vierailevilta opettajilta järjestetään säännöllisesti myös Jyväskylässä.